Saturday 16 March 2024

forest floor cushions - metsäpohja tyynysetti

Ever since I made the pieces for my Decay Garden, the process has been bubbling away in the back of my mind.

I'm glad I could combine this ongoing artistic process with one of my course assignments. It resulted in a set of cushions, but they are so much more to me than just decorative cushions.

I've pretty much ended up with exactly what I had in mind. The materials came together for it nicely too, partly because I had been collecting for the potential Decay Garden extension, as well as constant luck at the scrap store. I picked up textural fabrics that brings the forest floor to mind, also anything linen.

In these pieces I combined my pattern cutting and machine sewing skills with my obsession and love of stitching by hand. I dreamed of textural play in each of the pieces, and I feel I achieved the optimum in both, by two different approaches to fabric manipulation.

Minun Lahopuutarha sai lisäystä.
Olen ollut päässäni työstämässä monia Lahopuutarha-prosessiini liittyviä konseptejä. Opintojani kautta tuli nyt tilaisuus toteuttaa pari ideoistani ompelukurssin näytön muodossa. 
Suunniittelin Metsäpohja-nimisen tyynysetin. Olen tyytväinen siihen miten paperille heitetystä luonnoksesta sain molemmista ihan arkikäytössäkin toimivia tekstiiliteoksia. Kaikki elementit kuten kankaat ja yksityiskohtien ratkaisut tulivat vastaan vähän kuin tilauksesta - ja se on iso juttu kun meikäläinen metsästää teoksen ainekset aina kierrätettynä. No, olenhan minä keräillyt jo just tälläiset metsämaiset materiaalit, mutta kuitenkin, tekstiilipankki oli nykyään todella antelias ja tarjosi just mitä menin sinne etsimään (esim. toimivanväriset terenauhat, monta metriä edes!).

Hain erityisesti pellavaa, sekä sellaiset kankaat mitkä muistuttaa metsää, lehtoa ja kangasta.

Hyödynsin kaavojen piirto- ja ompelutaitoijani sekä innostukseni käsin ompeluun sai vallan tekstuurien muotoilussa myös. Halusin molemmissa tyynyssä luoda tekstuurien kautta metsien tuntumaa, ja luulen että sain aikaseksi just sellaisen valitsemillani tekstiilimuokkaus-tekniikkoilla.

Monday 11 March 2024

new life for a VHS tape's slipcase - VHS kasettikotelon uusi elämä

 VHS tapes are toxic, but the cardboard cases could have a new life. As a journal, for example.

I arranged a bookbinding workshop at work to fulfill one of my course assignments. We reused the slipcovers of VHS tapes as book covers.

There were old comics from the same era to upcycle into decorative pages and to add interesting detail inside the journals.

The workshop was a success, it was nice to see people enjoying crafting something nice, useful and usable from nostalgic trash. 

I filmed a video during the coffee break - the still life of everybody's work in progress was so inspiring!  View the reel on my Instagram account.


VHS kasetit ovat myrkyllisiä, mutta niiden kartonkisia koteloita voi uusiokäyttää ihan hyvässä mielessä. 

Järjestin työpaikallani kirjansidontapajan, jossa käytettiin VHS kasettien koteloita kirjakansina. 

Lisukkeena kirjasivujen sekaan laitettiin värikkäitä sarjis-sivuja, kierrätettyinä hylätyistä, saman toimintaelokuva-aikakauden sarjakuvista. (Niille, jotka ei ollut niin tykästyneet Tarzaniin tai Mustanaamioon, tarjosin Bambia ja Pocahontasta.)

Paja onnistui hyvin. Oli kiva nähdä,että ihmiset oikeasti nauttivat luomisesta jotain kaunista ja hyödyllistä nostalgisista roska-aarteista.

Kuvasin kahvitauon aikana vaiheessa olevien kirjojen inspiroiva sattuma-asetelmaa pieneksi reels-videoksi, klikkaa tästä jos haluaisit katsoa sitä (linkki vie sinut Insta-tililleni).


Tuesday 27 February 2024

the allotment as lifestyle - palstaviljely lifestyle:na

I made a mini-collection based on the lifestyle of an allotment gardener. Which I am one myself too.

I was making this collection during the heart of winter, so it was extra nice to work with such summery themes and of course I pulled out all my floral scraps and made sure the frozen January landscapes of my greyscale urban surroundings didn't have a say in how my collection would look like.

I designed a 5-piece collection, of which I succesfully realized a summer hat, a gardening journal and a gardener's tool belt / apron. I would have liked to make a bag that goes on the bike, but that proved to be a bigger job and a longer process that my schedule allowed for, and I tried to make gardening gloves but they didn't work out.

I cant wait for the growing season to start so I could model my collection - I reckon the swing-around apron will be a really useful accessory.


Suunnittelin ja valmistin malliston, inspiraationa oli palstaviljelijän lifestyle. Olen itse palstaviljelijä kesäisin, niin tuntui hyvältä täyttää syvätalven arkkipäiviäni kukkakuoseilla palstapuuhista pohdiskellen.

Mallisto koostuu asusteista ja tarvikkeista, toteutin niistä nämä kolme: hellehattu, puutarhurin työkaluvyö ja puutarhapäiväkirja. Polkupyörän sivulaukut olivat liian haasteelliset toteuttaa näytön aikataulun sisällä. Työhanskat yritin kyllä valmistaa, mutta ne eivät onnistuneet.

Olisi jo puutarhakausi alkannut! Haluan jo testata miten mallistoni käytännössä toimii, erityisesti mun suosikki: tuo puutarhaessu-työkaluvyö. Nähdään palstalla!

Sunday 11 February 2024

armchair slipcover - nojatuolin irtohuppu

I collect vintage linen fabrics and love using them whenever I can, in everyday life as well as sewing projects. Their quality and colours are incredible, and best of all, usually they are available for a fraction of today's textile prices.

I proved my point when I made a washable slipcover for my retro armchair to fulfill a course assignment.

I calculated what I actually spent on the project alongside the potential cost if I wanted to work from brand-new shopbought textiles of a similar quality to the ones I sourced from the thrifts.

The thrifted linen fabrics cost me €13,44. The brand-new equivalent would have been €401,75. 

I also calculated that I would have had ended up with a lot of scrap of that expensive linen because it was a narrow 137cm width, and a particular pattern placement was necessary to make the chair cover.

I really like the new look of my favourite armchair, and cannot but love its thrifty price.


Keräilen muun muassa menneiden aikojen pellavaiset tekstiilit. Niiden laatu ja värimaailma on huippuluokkaa, nykytekstiileistä vaikeasti löytyy samankaltaista. Retrotekstiilien hinta myös on yleensä uusien tekstiilien hinnan musto-osa.

Kun sain kurssitehtäväksi ommella nojaltuolilleni irtopäällisen, tartuin tilaisuuteen käyttää hyväksi muutama sopiva pellavaista retro-aarrettani.

Laskin toteutuneiden kustannuksieni lisäksi mitä olisi maksanut, jos olisin käynyt kaupassa ostamaan samanlaatuista ja -ilmeistä pellavakankaita.

Retrokankaat maksoi €13,44. Vaihtoehtona tekstiilikaupasta uudet pellavakankaat olisi maksaneet €401,75! Laskin myös leikkuusuunnitelman kautta, että kalliista uudesta pellavasta olisi syntynyt paljon hukkapaloja, koska ruutujen kohdistus vaatii tilaa, ja kankaiden leveys oli vain 137cm...

Tykkään nojatuolini uudesta ilmeestä, ja en voi olla tykkäämättä uuden ilmeen hyvää hintaa.

Jos kiinnostaa, miten tein irtohupun, klikkaa irtohupun valmistusraportin linkkiä.

Friday 29 December 2023

service design - palvelumuotoilu

What happens when you start looking at a non-profit organisation and the customer-facing services it provides, from the customers' point of view?

Well, firstly, you might end up knowing your customers and what drives them a bit better. You might even be able to choose a face for them. Or four.

You might start playing pretend with a stack of banana boxes and a little doll with a wooden pickup truck to simulate the real situation and to find a solution.

You might take the logo and run away with it. But first you think of the most obvious promotional product.

You could find yourself designing logo socks and knitting them up, to represent the main craft workshop run by the organisation.


You might start messing about with clay, and end up with chunky ceramic logo necklaces to represent the pottery.

Anothers might catch the same logoing bug, and you might end up having the same idea as the other to make upcycled bedsheet bags with silkscreened, swirling logos to be used in the pop-up shop.

Somebody else might look at the necklaces you made and fancies lightweight logo-shaped earrings. So you go down to the wood workshop and ask them to make a pair. While you are there you ask them to make a whole bunch more of the most obvious promotional product. It could get popular..!

And finally, you might decide to design a visual aid to explain to the unknowing or partially informed customer the whole complicated structure of the non-profit organisation and its different facets in a visual, easily absorbable format.

And this way, you might wind up having assembled a lovely little scene that greets the customer when they come here in their real pick-up truck. Thank you service design for the fresh point of view!


Monday 11 December 2023

mending a paperback - liimaselkäisen pokkari-kirjan korjaus

I spent quite a few weeks on this mending project. It took me through a super interesting process of repairing a valuable paperback, and despite my constant worry that I won't do it right, I really surprised myself with the end result. 

(For the start-out stage, the damaged condition, please scroll down to see the pictures further below.)

I repaired the actual book by taking it apart page by page, scrubbing off the brittle gummy old glue, then sanding the spine as a block to as smooth and level as was possible, then re-gluing it with the magical bookbinding glue and japanese tissue paper combo. I reinforced the covers from the inside but I left their original condition visible, as was requested.

Then I made the book a slipcase and insert combination so it would be nicely protected in its repaired condition. The owner hoped for a gilded spine and title which I tried out in samples but couldn't carry out to the appropriate effect, so I added some small golden details elsewhere.

The state of the book originally:


Vietin muutama viikkoa korjaamalla tätä liimaselkäistä kirjaa. Se oli melkoinen prosessi ja vaikka koko ajan jännitti etten tule osaaman tehdä oikein, lopputulos yllätti minut täysin.

Aloitin korjauksen ottamalla kirjaa osiksi sivu sivulta, raapasin jokaisesta vanhan liimakerroksen pois, hioin kirjablokin selkää niin tasaiseksi kuin pystyin ja liimasin sen uudelleen erikoisliimalla japaninpaperisuikaleelle. Vahvistin sisäältä alkuperäiset kannet uudella paperituksella, mutta säilytin kirjan alkuperäisen ilmeen kuten asiakas pyysi eli jätin ajan hampaiden puremat näkymään.

Sitten valmistin korjatulle kirjalle suojakotelon ja vielä suojakansion. Asiakkan toiveena oli myös kullatu nimiö, jolle tein kokeilut mallityönä, mutten saanut tarpeeksi hyvänlaatusta jälkeä. Lopulta vain kotelon sormilovet saivat kullattuja reuonja.

Kirja kuitenkin on saanut pidennyksen elinkaariinsa, se on taas ehjä ja luettava sekä tyylikkäästi suojattu.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...