forest floor cushions - metsäpohja tyynysetti

Ever since I made the pieces for my Decay Garden, the process has been bubbling away in the back of my mind.

I'm glad I could combine this ongoing artistic process with one of my course assignments. It resulted in a set of cushions, but they are so much more to me than just decorative cushions.

I've pretty much ended up with exactly what I had in mind. The materials came together for it nicely too, partly because I had been collecting for the potential Decay Garden extension, as well as constant luck at the scrap store. I picked up textural fabrics that brings the forest floor to mind, also anything linen.

 

In these pieces I combined my pattern cutting and machine sewing skills with my obsession and love of stitching by hand. I dreamed of textural play in each of the pieces, and I feel I achieved the optimum in both, by two different approaches to fabric manipulation.

*

Minun Lahopuutarha sai lisäystä.

 

Olen ollut päässäni työstämässä monia Lahopuutarha-prosessiini liittyviä konseptejä. Opintojani kautta tuli nyt tilaisuus toteuttaa pari ideoistani ompelukurssin näytön muodossa. 

 

Suunniittelin Metsäpohja-nimisen tyynysetin. Olen tyytväinen siihen miten paperille heitetystä luonnoksesta sain molemmista ihan arkikäytössäkin toimivia tekstiiliteoksia. Kaikki elementit kuten kankaat ja yksityiskohtien ratkaisut tulivat vastaan vähän kuin tilauksesta - ja se on iso juttu kun meikäläinen metsästää teoksen ainekset aina kierrätettynä. No, olenhan minä keräillyt jo just tälläiset metsämaiset materiaalit, mutta kuitenkin, tekstiilipankki oli nykyään todella antelias ja tarjosi just mitä menin sinne etsimään (esim. toimivanväriset terenauhat, monta metriä edes!).

Hain erityisesti pellavaa, sekä sellaiset kankaat mitkä muistuttaa metsää, lehtoa ja kangasta.

Hyödynsin kaavojen piirto- ja ompelutaitoijani sekä innostukseni käsin ompeluun sai vallan tekstuurien muotoilussa myös. Halusin molemmissa tyynyssä luoda tekstuurien kautta metsien tuntumaa, ja luulen että sain aikaseksi just sellaisen valitsemillani tekstiilimuokkaus-tekniikkoilla.

mending a paperback - liimaselkäisen pokkari-kirjan korjaus

I spent quite a few weeks on this mending project. It took me through a super interesting process of repairing a valuable paperback, and despite my constant worry that I won't do it right, I really surprised myself with the end result. 

(For the start-out stage, the damaged condition, please scroll down to see the pictures further below.)

I repaired the actual book by taking it apart page by page, scrubbing off the brittle gummy old glue, then sanding the spine as a block to as smooth and level as was possible, then re-gluing it with the magical bookbinding glue and japanese tissue paper combo. I reinforced the covers from the inside but I left their original condition visible, as was requested.

Then I made the book a slipcase and insert combination so it would be nicely protected in its repaired condition. The owner hoped for a gilded spine and title which I tried out in samples but couldn't carry out to the appropriate effect, so I added some small golden details elsewhere.

The state of the book originally:

*

Vietin muutama viikkoa korjaamalla tätä liimaselkäistä kirjaa. Se oli melkoinen prosessi ja vaikka koko ajan jännitti etten tule osaaman tehdä oikein, lopputulos yllätti minut täysin.

Aloitin korjauksen ottamalla kirjaa osiksi sivu sivulta, raapasin jokaisesta vanhan liimakerroksen pois, hioin kirjablokin selkää niin tasaiseksi kuin pystyin ja liimasin sen uudelleen erikoisliimalla japaninpaperisuikaleelle. Vahvistin sisäältä alkuperäiset kannet uudella paperituksella, mutta säilytin kirjan alkuperäisen ilmeen kuten asiakas pyysi eli jätin ajan hampaiden puremat näkymään.

Sitten valmistin korjatulle kirjalle suojakotelon ja vielä suojakansion. Asiakkan toiveena oli myös kullatu nimiö, jolle tein kokeilut mallityönä, mutten saanut tarpeeksi hyvänlaatusta jälkeä. Lopulta vain kotelon sormilovet saivat kullattuja reuonja.

Kirja kuitenkin on saanut pidennyksen elinkaariinsa, se on taas ehjä ja luettava sekä tyylikkäästi suojattu.

prepping for a big book mend - harjoitustyö kirjan korjausta varten

I felt I needed practice before I got down to repairing the book in actual need - a paperback that has value, as well as emotional value to its owner.

I rented books on the subject from the library to gain a more thorough understanding. I watched a really good tutorial on repairing paperbacks. Then I went to my allotment to get a couple of bricks, to make a simple book press out of them.

Next, I hunted for the perfect practice specimen. This took me a few weeks, but finally I found a similarly bound paperback, from the same era, and oddly with the same issue of damage caused by the same inherent vice of the same binding method, as far as I can tell.

I bought the recommended bookbinding glue and the japanese tissue paper as well (as seen in video). 

I reckon they are key to the success of rebinding a glue-back paperback. The glue dries sortof flexible  so the spine doesn't break, and holds onto each page by that fraction of a millimetre of each paper edge with a remarkable fastness. The japanese tissue also provides a fast yet flexible bond (due to its fibre structure, I guess).

I was really nervous about how the repair will turn out, but now that I've gone through the process and gained a bit of understanding on how it works, I find myself pretty fascinated by it.

I feel equipped enough to start working on the paperback that is held dear by its owner.

*

Olin harjoitusten tarpeessa ennen kun otin työn alle varsinaisen korjattavan liimaselkäisen kirjan, johon liittyi raha-arvon lisäksi omistajan tunnearvokin.

Lainasin aiheesta pari hyvää teosta kirjastosta, sekä katsoin todella hyvän pokkarinkorjaus-tutoriaalin (video tässä, englanniksi). Sitten kävin palstalla ja otin pari tiileskiveä mukaan kotiin - niistä tuli tee-se-itse kirjapressini, ja tärkeää sellaisena kirjankorjauksessa.

Seuraava vaihe oli täydellisen harjoituskappaleen metsästys. Se kesti vähän mutta muutaman viikon etsiskelyn jälkeen löytyi samanikäinen, samanvikainen pokkari kirjaston vaihtohyllystä.

Korjausta varten ostin kirjansidontaliimaa sekä japaninpaperia (kuten videossa oli ehdotettu).

Mielestäni ne molemmat ovat avainasemassa pokkarikorjauksen onnistumisen kohdalta. Kirjansidontaan tarkoitettu erikoisliima kuivuu joustavaksi, niin liimaselkä ei murru kirjaa avatessa. Se myös pitää jokaisesta sivusta lujasti kiinni millimetrin murto-osan mittaisesta reunasta. Japaninpaperi - kiitos kuitujen rakenteelle - antaa lisää lujuutta ja joustavuutta liitokselle.

Olin epävarma miten pokkarin korjaus tulee sujumaan, mutta nyt kun olen läpikäynyt sen prosessia ja sain vähän tietoa siitä miten se käytännössä toimii, olen melko vakuuttunut, että tulen osaaman korjata asiakkaani rakasta kirjaa.

(Muuten, korjattu harjoituskappale meni takaisin kirjaston vaihtohyllylle odottamaan lukijansa.) 

 

sashiko-stitched knitting needle case - sashikoitu puikkokotelo

I started to try out sashiko-inspired free-style handstitching a whole year ago with a pile of supercolourful fabric scraps and some linen thread. It became one of those stuck in the process wip's that just had to be rethunk to be finished.

So instead a cushion cover, it ended up becoming a knitting needle case.

Vuotta sitten aloitin kokeilemaan sashiko-kirjontaa mutta projekti jäi kesken. Otin esille taas, ja mietin mitä muuta voisi keksiä ylikirjavasta mutta kivasta, monta tuntia käsin tikatusta tekstiilistäni.

Näin tuli hauska sukkapuikko-kotelo keskeneräisestä sashikoidusta tyynynpällisestä.